Cubox
– GeeXbox – infrapunaohjaus
Olen
kehittämässä Cubox:ini XBMC- käyttöliittymästä apulaista
(”mediakeskusta”) taulutelkkarimme kylkeen. Televisionomainen
käyttö tapahtuu kapulalla (infrapunaohjain). Infrapunaliikenteen
tarkempi tutkiminen on minulle jäänyt aikaisemmin vain ajatukseksi
jonnekin bittiavaruuteen. Kun useimpien medialaitteiden ohjaus kai
tapahtuu kapuloita käyttäen, on kevyt pinnallinen
infrapunaliikenteeseen perehtyminen nyt tullut ajankohtaiseksi.
Cubox:issa
on ir-vastaanotin 38 kHz ohjaimia varten. Ohjainten
käyttömahdollisuus pullahti esiin, kun maaseutuasunnossamme
sattumalta havaitsin, että Cubox:ini tottelee samaa kapulaa kuin
Sony taulutelkkarimme. Kapulan käyttö tuntui luontevammalta kuin
käytössä myös olevan langattoman näppäimistö- hiiriyhdistemän.
Mietin, olisiko maailma niin valmis, että voisin muuallakin käyttää
käsiin sattuvaa ir-ohjainta noin vain. Epäilin, että ei kai nyt
sentään. Ei ollut. Täällä Tampereella telkkarimme on myös Sony.
Se on eri mallia kuin maalla. Samoin kapula on eri näköinen.
Äveriäämmästä laitteistosta huolimatta, kaupunkikapula ei
toiminut Cubox:in kanssa. Maailma ei siis itsestään selvästi ole
valmis tältä osin. Tutkin asiaa hieman.
Ir-ohjainten
liikenteessä on käytösää ainakin seuraavat prokollat: NEC, RC-5,
RC-6, JVC, SONY, LIRC. Ilmeisessti NEC on yleisimmin käytössä.
Lisäksi kunkin ohjaimen lähettämät koodit ovat juuri tuolle
laitteelle yksilöllisiä. Olen kokeillessani säätänyt Cubox:ini
ymmärtämään muutamaa ohjainta. Vanha Terratec:in tv-kortin mukana
tullut ohjain käyttää NEC:iä. Hong Kong -liikkeestä noin
kuudella eurolla ostettu käyttää RC-5 protokollaa. Kirpputorilta
kahdella eurolla ostettu Smartbox-ohjain käyttää joko NEC tai RC-5
protokollaa. Vanha ruotsalainen.Kungen tai jotain sinne päin on
itsessään niin monipuolinen, etten viitsinyt tutkia pidemmälle,
kuinka saisin kaiken Cubox:issa tarvitsemani toimimaan sillä – jäi
siis ”vaiheeseen”. Maaseutukapula on Sony-perhettä, en ole
tutkinut sitä, sillä sehän toimi silloin – ei ehkä toimi enää.
Keskustelupalstojen perusteella arvelen, että SONY on varmaankin
aika hankala. Nyt mukanani maalle kulkee Cubox:in lisäksi myös
esimerkiksi hongkongilainen tai kirppiskapula.
Hiukan
tutkimisesta ja koodaamisesta
Nettisivustosta
http://www.solid-run.com/mw/index.php/GeeXboX
kohdasta ”Remote control – Setup” löytyy aika hyvät ohjeet.
Sivulla http://xbmc.exstatic.org/ir_keys.txt
on lista xbmc:n koodeista. En yritä kirjoittaa tekstiäni
ohjeenomaisesti. Paras tapa perehtyä kapulaliikenteeseen on käyttää
em. linkkien tietoja ja tätä kuvailua, josta varmaankin puuttuu
joitain ”pikku juttuja”. Edellä mainittujen kahden linkin
tutkiminen on välttämätön edellytys sille, että arvoisan lukijan
mahdollinen oma yritys voisi onnistua.
Kapulaliikenteen
tutkiminen alkaa parin GeeXboX-linux:in palvelun pysäyttämisellä:
komento systemctl stop
eventlircd.service pysäyttää infrapunaliikenteen palvelimen
ja komennosta systemctl stop
xbmc.service voit päätellä, että se pysäyttää xbmc:n
palvelun. Jos kapulasta ei ole mitään tietoja voi kokeilla
esimerkiksi komennon
ir-keytable
-c -p NEC,RC-5,RC-6,JVC,SONY,LIRC -t käyttöä. Komennon
valitsin -t käynnistää ir-keytable:n testimoodissa ja se jää
odottelemaan kapulan näppäimen painamisen aikaansaamaa lähetystä
ja palauttaa painetun kapulanäppäilyn koodin. Testauskomento
ir-keytable -t soveltuu jo
koodatun kapulan testaukseen esimerkiksi, kun näppäilyn toimintaa
pitää muuttaa. Jos selostus vaikutti sekavalta ja hämärältä
asiaa varmaankin selventää seuraava ”hannunkapulan”
kooditiedosto, tiedoston muoto on
koodi KEY:
#
table hannununkapula, type: RC5
0x0f
KEY_OK
0x2c
KEY_OK
0x2a
KEY_UP
0x35
KEY_DOWN
0x22
KEY_LEFT
0x38
KEY_RIGHT
0x2c
KEY_OK
0x0a
KEY_EXIT
0x28
KEY_EXIT
0x3c
KEY_PAUSE
0x2b
KEY_PLAY
0x29
KEY_STOP
Huomaat,
että toiminnoille ”OK” ja ”EXIT” olen varannut kaksi kapulan
näppäintä kummallekin (kerran pedagogi – aina pedagogi).
Cubox:issa
GeeXboX:in hakemistossa /etc/rc_keymaps
on lukuisia valmiita kooditiedostoja erilaisille infrapunaohjaimille.
Muokkaamalla niistä jotain sopivaa voit kaiken kirjoittamiseen
verrattuna hiukan pienemmällä vaivalla saada oman kapulasi avulla
XBMC:n käyttäytymään asiallisesti ja siivosti. Kun olet komennon
ir-keytable -t avulla selvittänyt kapulastasi haluamasi näppäilyt
ja koodit ja tallentanut haluamallasi nimellä uuden kooditiedostosi
hakemistoon /etc/rc_keymaps, voit
ottaa sen käyttöön muokkaamalla tiedostoa /usr/bin/change-rc.
Oma muokattu tiedostoni näyttää esimerkiksi tältä:
#!/bin/sh
KEYMAPS="hannunkapula"
if
[ -n "$KEYMAPS" ] ; then
ir-keytable
-w /etc/rc_keymaps/$KEYMAPS && echo "changing keymaps to
$KEYMAPS"
else
echo
"No specific keymaps, abording ..."
fi
exit
0
Tässä
esimerkissä otetaan siis käyttöön ”hannunkapula”.
Olen tehnyt kooditiedostot muutamaa erilasta kapulaa varten ja laitan
tähän lopuksi malliksi skriptin, jolla otetaan käyttöön
”hannunkapula”:
#!/bin/bash
cp
/usr/bin/cha1 /usr/bin/change-rc
systemctl
stop eventlircd.service
systemctl
stop xbmc.service
sleep
1
ir-keytable
-c
ir-keytable
-w /etc/rc_keymaps/hannunkapula
sleep
1
systemctl
start eventlircd.service
systemctl
start xbmc.service
Muutamien
omien kapuloitteni kooditiedostoihin viitataan tiedostoissa cha1
cha2 cha3 ...
Haluttu
”cha” kopioidaan tiedostoon change-rc,
kaksi
palvelua sammutetaan,
”hannunkapula”
otetaan käyttöön ja
sammutetut
kaksi palvelua käynnistetään.
Siis
Cubox:ini hakemistossa /root
on esimerkiksi ajokelpoiset skriptit kapula,
kapula-t ja kapula-k.
Kun suoritan esimerkiksi komennon ./kapula,
voin käyttää ”hannunkapulaa”. Monien kapuloiden käytössä ei
tietenkään ole mitään järkeä, mutta tutkittujen joukosta voi
sitten valita parhaiten käteen sopivan.
Kapulakielinen
tekstini suotaneen anteeksi asian luonteesta johtuen.
Kapulat
rivissä heinäkuussa 2013
Hannu Haapasaari
Ps. Elokuussa 2013
XBMC on XBMC-säätiön kehittämä ilmainen ja avoimen lähdekoodin mediasoitin. Mietin, että se varmaankin olisi asennettavissa eri käyttöjärjestelmille. Kokeilin ensiksi sen asentamista Ubuntuun. Synaptic ohjelmasta löytyi asennuspaketti kirjastoineen. Asennus onnistui vaikeuksitta. Käytettävyys oli linux-koneeni suorituskyvyn mukaisesti hyvä.
Kuljetan kaupunki- ja maaseutuasuntomme välillä mukana Windows 8:lla varustettua läppäriä. Googlen haulla "xbmc download" olin löytänyt nettisivun, jolla oli XBMC:n latauslinkit kahdeksalle eri käyttöjärjestelmälle, mukaan luettuna Windows. XBMC:n asennus Widowsiin oli niinikään vaivaton ja ongelmaton. Soittimen käytettävyys oli erittäin hyvä. Otin käyttöön myös XMBC:n web-palvelimen. Sain kapulavalikoimaani vielä yhden lisän, HTC-kännykkäni. "Kapulaksi" käy itse asiassa mikä hyvänsä kännykkä tai tietokone, jossa on mahdollisuus ottaa paikallisverkossa selainyhteys. Voin siis ottaa paikallisverkossani selainyhteyden XBMC:hen ja komentaa sitä kännykkäni tai tietokoneeni näyttööni ilmestyneellä "kapulalla". Teknisesti katsoen XBMC:n http-palvelin lähettää ohjaimen käyttäjän selaimelle lomakkeen (kapulan kuvan). Kuvan näppäimet välittävät koodattuja palvelupyyntöjä soittimen web-palvelimelle (esimerkiksi: "Paas näyttäin sääennuste"). Jos olet kiinnostunut XBMC-mediasoittimen käyttämisestä tällä tavoin, pääset esimerkiksi Windows-koneella vaivattoman asennuksen ja muutamien säätötoimien jälkeen kokeilemaan ihmettä.
Kokeilumielellä HH